23 viikkoa ja roppaukaupalla matkakuumetta

Tänään tuli täytteen se 23 raskausviikkoa. Jos vauva syntyy nyt,sen eteen tehdään kaikki voitava. Tosin ei ole supistellut eikä mitään muutakaan joten nyt on uskaltanut elää jo kohtuullisen normaalisti normaalien asioiden kanssa. :)

Tänään tuntui vauvan terävät pienet kantapaat kyljissä ensimmistä kertaa kuin "liu'utti" niitä kantapäitä oikein terävästi pitkin alavatsaa ja kylkiä. <3 Potkut tuntuu jo päosin navan korkeudella,mutta tämä herra/neiti tykkää kääntyillä selvästi vielä istuma asentoonkin sillä potkut monesti tuntuvat sinkoutuvan kohti virtsarakkoa ja alavatsaa.

HUOMENNA on vihdoin se odotettu ylllätysmatka. Sain tietää siis ajankohdan viimein että lähdemme huomenna ja tulemme maanantaina illalla oletettavasti. Siinä on MONTA yötä vain kaksin,tai no kolmin ,koska vauvahan automaattisesti kulkee mukana.

Eilen meinasin itkuun purskahtaa kuin tajusin että minun vaatevalikoimani on aika rajallinen sitten kuitenkin,sillä paljon kasvanut vatsa joko ei sovi vaatteisiin tai vaatteet puristavat todella ikävästi. Kävin siis ostamassa ne kalliit housut. Piukat oli strech farkut mutta lantiolta ne ei kiristänyt. Reisistä kyllä,vaikka normaalisti on toisin päin. Myyjä kyllä totesi että koska ovat niin venyvää materiaalia,vähän löystyvät käytössä. Toivottavasti minä en liho sitä myötä kun ne löystyvät. No Sitten ostin yhden mekon,kaksi paitaa ja yhden topin. Sitten vähän asusteita ja tänään täytyi saada kengät. Olen selvästi mielenvikainen sillä 6.lla kuulla raskaana kiskon edelleen ne korkosaappaat jalkaan ja koron on oltava vähintää 7cm. Matkalle on kyllä pakattu kahdet lenkkaritkin mukaan. Ja vielä yksi pari korkokenkiäkin lisäksi.. :P

Rahaa tuntui palaneen hirveä määrä. Tänän kaikki kärjistyi sitten aivan älyttömään riitaan ja käytännössäkatsoen haukuimme mieheni kanssa toisemme täysin pystyyn,jonka päätteeksi minä lähdin itkien ovesta ulos. No kun tulin takaisin pyysi tietenkin herramies anteeksi ja antoi minulle yätyksen joka oli osana matkaa,minkä hänen piti antaa lentokentällä. Onneksi antoi sen kotona sillä aloin itkeä vollottaa täyttä parkua sitten liikutuksen kyyneleitä. "pirun raskaushormonit taas!" ajattelin. Sain pienen pinkin muistikirjan jossa luki "Uusi Elämä - Elämälleni,rakkaudelleni, Rakkaimpien ihmisteni parhaimmalle äidille". Oli ostanut sen minulle yhdessä tyttöjen kanssa ja sanoi sen olevan sitä varten,että voin kirjoittaa matkalla asioita muistiin raskaudesta ja reissusta ja sitten kirjoittaa ne tänne blogiini. <3 Ihana ihana mies. Taisin suuttua turhasta. Kieltäydyin tietenkin kunnon raskaana olevan hormonihirviön tavoin lähtemästä edes matkalle. Todellisuudessahan minua ei saisi jättämään sitä matkaa väliin vaikka jalka irtoaisi.

Ensi yönä voi olla aikamoisen jännittynyt tunnelma ja uni ei tule varmasti!
Niin paljon pitäisi pakata,sääret vahata. HUH! Loma<3 

23+0 masu<3