Tänään oli rakenneultra. Pelotti,hirvitti ,jännitti. Yöllä heräsin monen monta kertaa yöllä millon mihinkin ja vilkuilin kelloa. Aamulla olin yllättävän rauhallinen,yllätyin itsekin. Sitten lähdettiin kohti Jorvia.
Olin suhteellisen rauhallinen kunnes otin äitinpolin oven kahvasta kiinni. Silloin tuntui että sydän olisi jättänyt hypähdyksen välistä ja jännitys iski ja sydän alkoi takoa nopeammin ja kämmenet hikoilla. Onneksi ei tarvinnut odottaa kuin ihan muutaman minuutin niin pääsimme jo ultraus huoneeseen. Höh ei ole sama kätilö kun viimeksi vaikka piti olla... No ehkä tämäkin on mukava.
Kätilö osoittautui oikein mukavaksi ja tiedusteli vointiani. Ja kerroimme että 3v. tuleva isosisko oli kovin harmissaan kun ei päässyt mukaan katsomaan vauvaa. Lupasi että yritetään metsästää siskolle hienot sivuprofiilikuvat sitten kotiin viemisiksi. Sitten vatsa paljaaksi ja eikun asian ytimeen.
Voi miten paljon vauva oli kasvanut kun todella sen nyt näki! Painoarviota kätilö laski 373grammaa. Vauva heilutteli käsiä lähes ainoastaan ,josta kätilö sitten tuumasi että "taitaa olla käsityö ammattivalintana kun tämä kasvaa isoksi" :) Oli hauska seurata kuinka vauva availi suutaan ja naputteli sormillaan kohdun seinämää. Suuri helpotuksen aalto vyöryi ylitse kun selvisi että kohdunkaula on kiinni sisältäkin päin ja vauva on ihan normaali kaikinpuolin. Mitään erityis seurantaa ei tarvita. Sukupuoli jäi salaisuudeksi,vaikka pieni aavistus on kyllä itselläni. <3 Joulukuuta odotellen <3
Tässä vielä ultrakuvia ja 2.min video ultraäänestä.
 |
| Vilkutus sivulla,jossa kaikki sormet näkyvät |
 |
| Yksi niistä harvoista sivuprofiileista. |
 |
| Toinen Vilkutus kasvojen edestä <3 |
Voi ei mikä ihanuus:)
VastaaPoista