Se on ISLANTI!

31.8 Lähdimme lentokentälle vihdoin. Matkajännitys oli huipussaan sillä en tiennyt vieläkään minne olimme menossa. Itse olin ihan varma jo että mieheni vie minut Pariisiin. Eihän se nyt voinut mikään muukaan olla! Kävimme kahvilassa syömässä ennen check in:iä ja sain soittaa tytöille vielä heipat ennen reissua. Kovasti yritin tiedustella matkan kohdetta,mutta mies vaan kylmästi totesi että "soita nyt niille lapsille ensin". Joten näin minä soitin. Sanoin 3v:lle heippa ja olehan kiltisti äitin rakas ja vastaukseksi sain: "hyvää matkaa isin kanssa islantiin!". Okei,muutaman kerran jouduin kysymään että "minne?" vaikka varsin selästi tyttö sen sanoi ,mutta kun ei vaan yksinkertaisesti mennyt äidille perille. Olin kuin puulla päähän lyöty. Olin joskus seurustelun alkuaikoina paljon puhunut että olisi ihana päästä joskus islantiin,mutta sitten on sen jälkeen ollut perheen perustamista ,töistä ja vaikka mitä niin se haave sitten jäi. Nyt olin pääsemässä Islantiin vihdoin. En voinut uskoa sitä todeksi. Pariisi unohtui sitten samantien! 

Masu matkustaa

  

Panun Ruoka

 Lentomatka Islantiin vie 3 ja puoli tuntia. Ja matkalla sinne tuli kaksi elokuvaa jotka kestivät noin 1,5h kumpainenkin,matka taittui siis todella rivakasti kun luin kirjaa ja Islannin matkalehtisiä ja ihailin lehti kuvia. Voiko todella olla saari jossa luonnostaan ei kasva puita,mutta silti noinkin kaunis? Millainenkohan hotelli meillä on? Ainoa miinuspuoli lentämisessä näin raskauden kannalta oli se,että vaikka kuinka olin varautunut tukisukin ja tarpeeksi nestettä juomalla,jalat turposivat niin paljon etten meinannut saada kenkiä jalkaani. Kuka idiootti edes vetää korkokengät jalkaan lentokoneessa? Minä. Mutta halusinhan näyttää hyvältä. Okei,otin kengät edes pois koneessa,mutta eipä se auttanut. Onneksi kengät menivät takaisin jalkaan. Nipinnapin. Vauva meuhkasi minkä kerkesi nousun ja laskun ajan,muuten pysyi kyllä hänkin paikallaan. Lentokoneesta iso plussa ruoasta. Sen meinaan sai itse valita listasta ja juomat eivät maksaneet mitään.

joku mursu tuijottaa peiliin

"olohuonetta"

Makuu alkovi

Perillä sataa tihutti hiukan vettä ja oli harmaata,mutta siitä huolimatta tulin huomanneeksi jo 10 minuutissa että Islanti on sanoinkuvaamattoman kaunis maa. Siihen ei edes sanat ja valokuvat siitä kuvaamaan sitä luonnon kauneutta. Karua,mutta kaunista,sillä puitahan ei maassa luonnostaan ole. Ainoastaan laavakiveä,jäkälää,sammalta ja puskia. Bussia kuin piti vaihtaa niin bussikuski hoki kaikki hotellien nimet huonolla englannilla ja totesi perää "stay on the buss". Kaikki jäivät paikalleen istumaan noin 10 minuutiksi kunnes bussikuski ohjasi kaikki ulos. Ilmeisesti olisi pitänyt kuskin sano "hopp off".

Lopulta pääsimme kuitenkin omaan hotelliimme jonka nimi oli Hotel Fron. Ukkokulta se huijasi minua pihallakin vielä: "en kyllä yhtään tiedä millainen hotelli se on,toivottavasti ei mikään koinsyömä". Tunsin kuinka veri pakeni kasvoilta. Jumankele jos sielä on jotain torakoita tyynyllä ja kauhukuvat pyöri mielessä. Kun pääsimme hotelliin sisälle Repesi se lurjus nauruun nähdessään kuinka kauhuissani olin ennen kuin tajusin että minua vedettiin juuri nenästä ja kovaa. Hotelli oli todella hieno ja siisti. Olihan se ottanut etukäteen oikeasti tasan tarkkaan selvää. HUH! mikä helpotus! 

Illalla kävimme syömässä ravintolassa joka oli hotellin alakerrassa. Ravintolan nimi oli Scandinavian Restaurant. Alkupalaksi oli Hummerin pyrstöjä ja pääruoaksi pihviä pippuri-punaviini kastikkeessa. NAM! eihän se voinut olla kuin herkullista. Jälkiruoaksi otin suussa sulavaa suklaa kakkua!  

Masuun tuli elämää aterian jälkeen

Illallisen jälkeen lähdimme käymään tietenkin pienellä kaupunkikierroksella. Lähinnä etsimään isännälle tupakkaa ja minulle iltapalaa vielä ja huomiselle evästä. Olimme vuokranneet auton ja Europcarin työntekijän oli määrä hakea meidät hotellilta klo 10.00. Huomenna olisi siis luvassa "Pingvellir" ja Geysirit.

Lähimarketin terveellinen salaattibuffet maksoi noin 1-2euroa/ rasia ja olimme ihan taivaassa! JES! Kerrankin kaupasta saa muutakin kun eineksiä ja kohtuu hintaan. Tietty matkaan tarttui isojen salaattien lisäksi vielä tuoremehuakin. tämän jälkeen painuimme pehkuihin ja uni tuli HETI! Heräsimme tietenkin kunnon vanhempine tapaan automaattisesti 1.30 ja kun saimme unen päästä uudelleen kiinni,heräsimme automaattisesti 7.15. Oli ihanaa kuin sai vain kainalokkain jäädä sänkyyn nukkumaan eikä tarvinnut heti nousta vaikka olimme pirteitä. Ihanaa,se on nyt LOMA!