Naistentautien päivystyspoliklinikka...taas...

Eilen illalla alkoi yhtäkkiä vessakäynnin yhteydessä limainen vuoto. Säpsähdin asiaa ,sillä tytöistä samanlainen on ollut vain silloin ,kun limatulppa on mennyt päivää ennen synnytystä. Soitin Naistenklinikan päivystykseen sillä jorvi on kiinni ja sielä empivät voisiko kyse olla kohdunkaulan kypsymisestä ja suosittelivat heti seuraavana aamuna yhteydenottoa jorvin sairaalan naistentautien päivystykseen. 

Aamuyöllä supisti muutaman kerran ja aamusella lisää. Hälyytin ystäväni vahtimaan lapsia ja lähdin kohti jorvia lopulta.

 Odotushuoneessa ehdin läpikäydä monia ajatuksia. Olisipa kamalaa maata osastolla kun esikoisen syntymäpäiväjuhlat on lauantaina? Ei se vauva voi vielä syntyä. Vai voiko? Lääkärillä tuntui kestävän ikuisuus. Olinko nyt vain vainoharhainen ,koska tutun lapsi syntyi keskosena?

Lääkärin huoneesta vihdoin päästettiin sisään. Lääkäri tutki,otti näytteitä ja voinpahan sanoa että kävi kipeää. Sitten lääkäri kokeili kohdunkaulaa näppituntumalta ja sanoi sitten hiljaa "taidanpa kattoa ultralla sittenkin.." Selvä. Nuo kurtistuneet kulmat eivät tosin lupaa hyvää. Aikansa ultrasi ja sanoin itsekin kyynelsilmin ,että vauva on meille äärettömän tärkeä. Oli varsinainen ihme saada hänet edes. Eihän meidän pitänyt sitä kolmatta edes tehdä. Silloin huomasin itsekin kuinka kovin itseäni pelotti. Ja kuinka se kylmä pelko kalvoi enemmön ja enemmän kun lääkärin ilme oli mietteliäs mutta lääkäri oli hiljaa. Välillä käänsi ruutua ja näytti että "tässä on vauvan pää ja täällä nyrkit,tästä ei enempää valitettavasti muuten näy". Sitten lääkäri sanoi kätilölle "soitatko erikoislääkärin paikalle kattomaan tätä nyt kuitenkin.." Silloin alkoi pyörryttää. Kysyin vapisten että "onko sielä kaikki hyvin" eikä lääkäri ensin vastannut. Kysyin uudelleen jolloin lääkäri totesi ,että olen niin sanotusti huonoilla viikoilla jos vauva päättää syntyä sitä ei estellä,se lasketaan vain keskenmenoksi. Kamalaa kuulla edes tuo lause "vain keskenmeno". Vauvani ,joka merkitsee minulle kaikkea on lääkärin silmissä "vain sikiö" ylimääräinen kudosjäte jos syntyy. Se tuntuu julmalta. Todella julmalta. Alkaa itkettää. 

Erikoislääkäriä odotellessa lääkäri päätti vähän piristää mieltäni ja sanoi ilokseni "voin tästä päältä vielä ultrata niin saat nähdä vähän vauvaakin". Helpotuksen tunne kuitenkin valtasi mieleni ,kun näin ne pienet nyrkit jotka heilui ja sivuprofiilia. Voi mikä nöpönenä. Samalla ihmetytti se miten suureksi vauva oli kasvanut viime näkemältä! Se oli jo aivan vauva eikä vaan iso pää ja pari jalkoja. :) Sydän sykki hienosti. Minun vauvani.<3

Erikoislääkäri saapui paikalle ja ultrasi lisää. Selvisi että kohdunkaulassa on jtoain erioista mitä minä en saanut selville sillä puhuivat vain "tosta" ja en nähnyt tietenkään ultra ruudulle enään koska se käännettiin poispäin. Erikoislääkäri totesi että kohdunkaula on vielä hyvänmittainen eli normaalin rajoissa. Paremmankin mittainen voisi olla,muttei se nyt liian lyhtkään ole. Edelleen kiinteä ja kiinni. Se on helpotus. Lepo olisi kuulemma paikallaa,ei raskaita nostoja ja mahdollisimman vähän rasitusta kuitenkaan. 2,5viikkoa siihen että saan lääkkeitä jos vauva meinaa syntyä. Edes mahdollisuus pelastaa lisää kohtuaikaa. Jospa päästäisi loppuun saakka ja tämä olisi nyt vain väärä hälytys ja jostain syystä nyt olisi vain paikat kypsyneet hiukan. 

Loppukevennykseksi voin sanoa että ronkittiin kyllä niin monen pumpulipuikon ja ihmisen toimesta että eipähän tee seksiä mieli moneen viikkoon niin ei paljoa kyllä harmita vaikkei sitä voi harrastaakkaan. :D