Suuri kuorsaus kriisi

Mieheläni on uusi ,ärsyttävä tapa. Hän kuorsaa. Eikä vain kuorsaa,vain kuorsaa kuin puskutraktori. Hirvee konekivääri traktori jyrinä alkaa kun hän nukahtaa. Yleensähän se lurjus nukahtaakin tietenkin ennen minua.

Pitäisi vähän ehkä sääliä toista,sillä hän nukkuu vähän. Mutta se ääni on maailman ärsyttävin. Lisättäköön sitten vielä ,että minä olen niin herkkäunien kuin ihminen voi olla. Yksikin räsähdys,inahdus,kolahdus ja olen hereillä. Näin ollen minä en ollut saanut unen päästä kiinni vielä edes klo 1.05. Silloin alkoi ärsyttää ,enemmän kuin koskaan ja päädyin tuuppimaan miehen hereille.

Minä: "Muru,voisitko sä nousta?"

Mies: "Mitä?"

Minä: "Että voisitko sä nousta,kuorsaat niin kovaa ,etten saa nukuttua.."

Mies: "kroohhh...."

Minä: "Kuunteletko sä mua ollenkaan?"

Mies: "Joo....krooh..."

Minä: "AHA NO MITÄ MÄ SITTEN SANOIN?!"

Mies: "mitä sä alat pätee? se on 24...krooh"

Minä: "NO mitähän V**** Sä oikeen selität?! Etkö sä välitä mun hyvinvoinnista edes sen verran että vaivautuisit kuuntelemaan edes 5 minuuttia? Nyt perse ylös siitä! Menet sohvalle nukkuu!"

Mies: "Mee ite mun tulee selkä kipeeksi siinä..."

Mies: "kroooh....krooh..."

Minä: "No voi KAMALA! että tulee sulla selkä kipeeksi!? Mä en edes MAHDU SIIHEN ENÄÄN!

Sama jatkui noin 45 minuuttia sanailua,kuorsaamista,minun tönimiset saivat pontta alleen ja ääni nousi melkein huudoksi sillä alkoi niin paljon ottaa päähän. Lopulta mies heräsi kun melkeen karjuin ja ravistelin toista useiden kirosanojen lisäksi. Sitten se lopulta jopa heräsi,suuttui (parempi niinkin kuin että olisi jäänyt siihen) nappasi koko joustinpatjan parisängystä mukaansa ja meni makaamaan olohuoneen lattialle. Aamulla valtakunnassa taas oli kaikki hyvin...