Naistentautien päivystys

Eilen kävi vieraita kylässä ja totesinkin että kyllä se on kurjaa kun en lyhyestä välistä huolimatta muistanutkaan kuinka kipeää voi käydä kohdun kasvukivut kun vatsaan sattui. Muutaman kerran sattui ihan kunnollakin että oli pakko jo vähän nojailla eteenpäin. 

Päiväunien jälkeen tilanne kuitenkin oli pahempi. Alaselkää ja alavatsaa jomotti kovin ja tuntui että olisi ollut pahat menkat päällä. Nappasin panadolin. 

Tunnin päästä kävimn vessassa ja pyyhkiessä paperiin jäi vähän limaa ja kirkasta verta. Silloin vähän aloin epäilemään. Onkohan tämä normaalia?

Soitin tutulle joka sanoi että lepoa ja suikua,jos on kesken mennäkseen niin ei sille tehdä mitään. Pala nousi kurkkuun. Tottahan se olisi mutta silti ajatus tuntui niin kolkolta ja julmaltakin. "kaiken tämän jälkeen en halua menettää vauvaa" oli ainoa ajatus.

Kun kivut koveni ja alkoivat olla selkeitä supistuksen omaisia kipuja soitin sitten jorvin naistentautien päivystystykseen ja selitin tilanteen. "Tuu ihmeessä näytille jos on epämukava lo niin hyvä se on tarkistaa se tilanne". No Minä sitten menin kun mies tuli kotiin. 

Päivystyksessä jouduin odottelemaan jonkun aikaa ,sillä lääkäri oli kiinni synnytyssalissa tunnin. Sitten pääsin Lääkärin huoneeseen. Oli mukava,mutta aika omituinen lääkäri etten sanois. En nähnyt vauvaa ja ultrasi alakautta ja mittasi kohdunsuun. Kohdunkaula oli supistuksista lyhentynyt mutta kiinni ja kiinteä. Levätä pitäisi paljon. Sehän onnistuu kahden pienen lapsen kanssa helposti eikö? Varsinkin kun mies on yrittäjä ja tekee pitkää päivää. Sitten lääkäri heitti jotain mistä suoraan sanottuna loukkaannuin. Vielä ultratessa hän alkoi tiedustelemaan "Niin minkä ehäsyn meinasit ottaa sitte kun tämä on syntynyt? Kannattaa ottaa toi mirena kierukka heti 3kk synnytyksestä niin et tule uudestaan raskaaksi!" Olin kuin puulla päähän lyöty. Kyllähän sen voin myöntää,etten kyllä neljättä tee mutta silti oli ehkä vähän erikoista kuulla lääkärin tuputtavan kierukkaa kun olet raskaana 15+2 viikoilla. Sama lääkäri myös totesi ääneen että "onpas sulla kohtu kummasti tuolla lantiossa" ja "onpas outo tuo sun kohdunsuus kun on tollee veikeesti käyrä". Ei sitä nyt kaikkea tarvitse sanoa ääneen mitä ajattelee. Eihän? Jos olisin suuni saanu aikaseksi olisin mieluusti kysynyt että millainenkohan sen pitäis sitten olla että oisi rouvaa miellyttänyt. 

Loppujen lopuksi vauvalla on kaikki hyvin ja minullakin. Ikävät tuntemukset jatkuu kun rasitan itseäni,mutta nyt vaan täytyy koittaa kestää ja yrittää levätä tekemättä ylimääräisiä. Jännä muuten miten vauva on kasvanut ja kehittynyt tähän asti. Se on jo miniatyyri koossa oleva vauva! :)  

Sikiö 15 viikolla